Vahva metropolihallinto ja kuntaliitoksia? Metropoliesiselvityksen loppuraportti on luovutettu ja siinä suositellaan Helsingin seudulle suuria muutoksia. Selvityshenkilöryhmä esittää kolme eri vaihtoehtoa.
Ykkössuosituksenaan työryhmä tarjoaa mallia ”Vahvat peruskunnat ja metropolihallinto”. Tässä vaihtoehdossa syntyisi neljä vahvaa kuntaa, jotka olisivat Helsinki-Sipoo, Espoo-Kirkkonummi-Kauniainen, Vantaa-Kerava-Tuusulan eteläosa sekä Hyvinkää-Nurmijärvi-Järvenpää-Mäntsälä-Pornainen-Tuusulan pohjoisosa.
Näiden kuntaliitosten lisäksi synnytettäisiin metropolihallinto, jonka valtuusto valittaisiin suorilla vaaleilla. Metropolihallintoon koottaisiin seudullisella tasolla päätettäväksi kuuluvat asiat kuten metropolikaava ja sen toteutusohjelma, joukkoliikenne, työvoima-asiat, maahanmuuttajien kotoutuminen, ammatillinen koulutus ja asuntoasiat.
Raportin parasta antia on ehdotus metropolihallinnosta: se kantaisi vastuun alueen kehittämisestä kokonaisuutena ja hillitsisi kuntien välistä haitall |
Ympäristönsuojelun rahat ja riippumattomuus turvattava Mikään tapa järjestää viranomaistoimintaa ei toimi, jos toimintaan varatut resurssit ovat riittämättömät. Ympäristönsuojelu on laissa määritelty yhteiskunnan perustehtävä, jonka laiminlyönti johtaa paitsi ympäristön tilan, myös esimerkiksi yritystoiminnan toimintaedellytysten heikkenemiseen.
Ympäristönsuojelutehtäviin ELY-keskuksille on useasti kohdennettu määrärahoja lisätalousarviolla, mikä on ollut välttämätöntä, mutta pidemmän päälle asiat tulisi hoitaa normaaleissa talousarvioissa.
Hallituksen tulee kehyspäätöksen yhteydessä huolehtia siitä, että ympäristönsuojelun edistämiseen ja ympäristönsuojelun tilan valvontaan turvataan riittävät resurssit tulevina vuosina. Niukkuus tarkoittaa myös sitä, että tulevaisuudessa kerättävät maksut, kuten kaivosmaksu, tulee käyttää ympäristövalvonnan resurssien parantamiseen.
Talvivaaran valvonnasta tehdystä selvityksestä on käynyt ilmi, että joissain tilanteissa on herännyt epäilyj |
Vihreät ja turve Vihreiden turvepolitiikkaa kommentoivat kirjoittajat eri lehdissä ovat viehtyneet monenlaisiin harhakäsityksiin. Usein näkee väitettävän, että haluamme lopettaa turpeen käytön kokonaan ja välittömästi. Tämä ei tietystikään pidä paikkaansa, sillä korvaavia energialähteitä lämmöntuotantoon taikka työpaikkoja ei kyetä loihtimaan yhdessä yössä. Sateisen kesän aiheuttama turpeennostamisen vaikeutuminen on sekin haluttu laittaa vihreiden syyksi.
Vihreiden linja turpeen energiakäyttöön on selkeä: sen käyttöä on suunnitelmallisesti vähennettävä ja se on korvattava kotimaisilla uusiutuvilla energiamuodoilla. Lyhyellä aikavälillä turpeen polttoa voidaan jatkaa nykyisten laitosten käyttöiän turvaavalla tavalla, erityisesti sivupolttoaineena kotimaisen uusiutuvan energian eli metsähakkeen rinnalla. Lyhyelläkin aikavälillä turpeen tuotannon haittoja suoluonnon monimuotoisuuteen sekä vesistöihin on vähennettävä. Soiden luonnontilaisuus on vuosikym |
Vaalipiiriuudistus poistaa hukkaäänet Itä-Suomesta - jatkoa kuitenkin tarvitaan Eduskunta hyväksyi tänään vaalipiiriuudistuksen. Sen mukaan Pohjois-Savon ja Pohjois-Karjalan vaalipiirit yhdistetään Savo-Karjalan vaalipiiriksi sekä Kymen vaalipiiri ja Etelä-Savon vaalipiiri Kaakkois-Suomen vaalipiiriksi. Vaalipiiriuudistusta tarvittiin, jotta äänestäjien ääni olisi samanarvoinen eri puolella maata. Tähän saakka näin ei ole ollut. Itä-Suomen pienissä vaalipiireissä puolueen on pitänyt yltää pitkälle yli kymmenen prosenttin kannatukseen saadakseen kansanedustajan paikan. Samanaikaisesti suurimmissa vaalipiireissä kansanedustajan läpisaamiseksi on riittänyt alimmillaan vain parin prosentin kannatus.
Olen ollut tekemässä eduskuntavaaleja Pohjois-Karjalassa kolmesti. Joka kerta minulle ovat useat ihmiset tulleet kertomaan, että he kannattavat Vihreitä, mutta joutuvat eduskuntavaaleissa äänestämään jotain muuta puoluetta, jottei heidän äänensä mene hukkaan. Nykyinen vaalijärjestelmä on pakottanut monia äänestäjiä taktikoi |